tiistai 28. toukokuuta 2013

Kaunista kesää


kamuille. Viivi ja äiskä

Ruohoa


joka päivä! Tai ainakin niinä päivinä kun äiskä jaksaa käydä ulkona. Tänään jaksoi ja jaksoi taistella pari tuntia tämän koneen kanssa, Kannatti taistella. Tämä tosiaan toimii, vaikka olimme jo varmoja, että ASUS on   sanonut meille lopulliset hyvästit.
Ei ei onneksi ei ja vielä kerran ei!

Äiskä löysi


ihanan uuden lätsäpään!

torstai 23. toukokuuta 2013

Tuomien tuoksu


huumasi äiskän!

Kielot kukkivat


No, sanotaan nyt vaikka, että pari kieloa kukki tiistaina!

Uusi pusero


Kiitos Maire, naukasen äiskän puolesta. Meillä on nyt äiskän kanssa hiukan samantapainen turkki ja kuvasta päätellen aika nöyrä mieli. Sataa toista päivää ja tuoreen uusruohon tuoksu leijuu avoimesta tuuletusikkunasta. Mieleni tekee nurtsia. Turha toivoo, sanoi äiskä ja laittoi äänikirjan päälle, asettui vaakatasoon tyynyineen,eikä päästänyt mua ees kainaloon. Ei oo paikkaa, ei, ei!

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Lätsäpää

on niin komea!

Sain nurtsia

mutusteltavaksi ja Tapiolan taulujen kuvia katseltaviksi. Äiskä tuli horjuen kotiin. Ootko kännissä, naukasin. Olisinkin, vastasi äiskä. Ei siis ollut. Oli vain auringon ja pienen aktiviteetin uuvuttama, Herkuttelun jälkeen loikoilimme sohvilla. Minä isolla ja äiskä pienellä. Kumpaakin oksetti. Mikä ei todellakaan ole harvinaista tässä huushollissa. Nukkumaan mennessä verenpainemittari näytti aivan liian korkeita lukemia. Ei minulla, vaan äiskällä. Nukutti hyvin. Molempia. Tänään pidellään sadetta. Äiskällä oli pyykkivuoro ja molemmat koneet vuorollaan varattuja. No se ei ole kovin harvinaista täällä. Äiskä odotti, tyhjensi koneet ja lappasi likavaatteet puhdistumaan. Nyt kaksiossa tuoksuu vasta pestyt vaatteet. Meillä ryhdytään kaalisopan kauhomiseen. Minäkin. Uskokaa tai älkää!

Konalan S- marketin päätyä


hipovan tien perustusta eilen.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Sain tarpeekseni mungoista


vaikka äiskällä on kaapissaan vielä pohjat idätettäviksi tarkoitetuista pavuista, niiasin aamulla ei kiitos, kun mungoja alkoi lennellä kaksiossa. Syö papusi, naukasin. Nostin hännän pystyyn ja marssin nokka sikkuralla olkkarin ikkunaan. Jos et vaihtelua keksi saat tunkea rehusi omaan nassuun, jatkoin marmatusta. Jotain rajaa, laukoi äiskä, suu suu täynnä itiöitä. Sitten alkoi painostava hiljaisuus. Ylipitkä Hesarin lukeminen ja  rakkauden rajaton sulku. Mun äiskä pihtasi tunteitaan. yyyhhhh. itkin. En näe mitä kirjoitan, siksi on pakko lopettaa.

Hankasuontien


alkupää siirtyy sittenkin pikkumetsän kupeeseen. Autot suhaavat uutta kadunpätkää heinäkuussa. Kauppa uudistuu ja siirtyy vanhan kadun paikkeille aikanaan. Kai! Uusi miestenliikekin oli suunnitteilla.
Pikkumetsästä tulee katupölyn suodatin. Onni on kuitenkin lähikauppa!

lauantai 18. toukokuuta 2013

Sain kissanminttua


mungoja ja sinistä lenkkiä aamupalaksi. Äiskä on kai tullut hulluksi! Itsekin söi makkaraa näkkärin päällä.
Ja sitten terveystietoihin: verenpainelukemat aamulla 121/82. Näyttää että uusi lääke tehoaa. Pientä kävelyäkin on harrastettu n. 2-3 päivän välein. Nykyään äiskä oksentelee useammin kuin mä. Että miksikö? Ei oo tietoo. Ryhdymme odottelemaan Suomi- poikain peliä!

lauantai 11. toukokuuta 2013

Oot sä mun äiskä


kysyin. Äiskä sanoi olevansa.
Lupaan, että saat kahvin vuoteeseen
leipäviipaleen
mungoja
mustaherukoita
lääkkeet ja Greonit
ja minut

perjantai 10. toukokuuta 2013

Arvatkaa missä vaellan


no tietenkin kaksiomme luontopolulla. Kukan nimeä en tiedä. Olen nuorena kissana maistanut sitä ja todennut kasvin herkuttomaksi.
Äiskä taas totesi herättyään ettei lähde enää koskaan vuorta valloittamaan. Ihmettelin moista takin kääntöä ja sain vastaukseksi tympeän mulkaisiun.
Söimme äänettöminä aamiaisen. Nakkelun sijasta mungot kipattiin lautaselle, kana- ateria likaiseen kulhoon, eikä vettä raikastettu.
Tänään on hiukan viileämpi päivä. Eilinen +22 olikin luksusta!
Tsau murut!

Voikukatkin heräsivät


keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Tyhjä reppu


Mitä sä toit mulle? Äiskäää...

Nootteja lääkäriltä


Äiskällä kontrolli kontrollin perään ja tuliaisina uusi verenpainelääke, sekä suullinen resepti liikunnan lisäämiseksi. Siis ylipaino pois, kevennystä ruokavalioon, eikä murheita lain. (äiskän oma lisäys) Kuuliaisena äiskä rämpi pikkumetsän läpi, kuvasi vuokot katseltaviksi ja tuli tyhjää reppua roikottaen kotiin.
Luvatut herkut olivat jääneet kaupanhyllyyn ja sain odottaa jätte pitkään turska- annostani.
Ohessa vuokot.
Tupa niin lämmin
sulattaa
vyötärön massan



sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Juttu alkaa tuolta alhaalta

koska tämä osio juuttuu ennen aikojaan on pakko toimia näin.
Arvatkaa riepooko koneen temppuilu? Ei oo pakko arvata. Tässä kävi nyt niin, että multa katkesi johtolanka. En muista mistä olin napsuttelemassa. Pelkäänpä, että äiskän pääkopan ongelmat ovat asettuneet asumaan mun kissin kalloon. Meille on kaikki yhteistä. Ainakin vaivat ja väännöt.
Äiskä on nyt pakottanut itsensä ulos melkein joka päivä, nyysinyt ruuasta kaiken suolan, rentoutunut äänikirjojen maailmoissa, katsonut Suomi- poikien matsit, nukkunut ylipitkiä öitä, opetellut ajatuksenvääntöä pois huolista ja kas sen verenpaine niiaa kiitollisena. Hyvä hyvä äiskä minä kannustan ja lupaan rohkaista jatkossakin. Näin me "kissat" täällä. Onnekasta päivänjatkoa kamut!

Kissanminttukylpy ja valkovuokkoja


ja kuinkas sitten kävikään?
No joo, piti oksentaa x2.
Muuten päivä on alkanut rattoisasti. Ei ruokaa, eikä haleja, mutta sitäkin enemmän yllellistä makoilua äiskän kinttuja lämmittäen. Samalla sain runsaan uutistarjonnan: äiskä luki mulle ääneen Hesarin, Kuukausiliitteen, Vihreän Langan ja Kirkkosanomat, hiukan mainoksia, sekä muuta roskapostia meidän jätekatoksen vaihtolaatikosta.
Jatkuu...

Nanna kiittää


Sannaa!  Olipa kiva ylläri soittorasiassa!

Onneksi on omat kaverit


sanoi lätsäpää!

torstai 2. toukokuuta 2013

Miauuuu..lätsäpää

Äiskä sanoi et lätsäpään puuseuralaisia on kohdannut kova kohtalo, vai oliko se kohtelu.
Mullekin kelpaisi jonkinlainen kevät- lätsä!

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Serpentiinitön vappu


ilma näyttää voivan hyvin. Aurinko helottaa kuin viimeistä päivää lian sumentamien ikkunoiden läpi. Olen makoillut karvojani säteilyttäen patteri- lavitsallani tunnin jos toisenkin. Äiskän huutelin aamupalaa kokkaamaan auringon noustua. Turhaan. Kestin haukut ja loikkasin jalkojaan lämmittämään: hän nukkuu jo ilman töppösiään - koipien lämmettyä hiippailin keittokomeroon rouskuttamaan muutaman naksun.
Mourusin uuden herätyksen. Jälleen turhaan. Yksinäisyys riipi. Turkin alla nahka nyki. Taltutin oireen spurttaamalla kirjahyllyyn. Tiedon portaat takamuksen alla suunnittelin seuraavan siirron: jätin verisen suunitelmani muhimaan. Äiskään ei tehoa mikään. Ei, ei niin mikään. Menköön vappu vaapottaja, ilman simaa ja tippapullaa. Aurinko se vain hymyilee ja mekin nyt just!.

Lennä, lennä mustarastas