Minäkö muka näppärä kynsistäni

tässä kaapissa on etupäässä kaikenlaista puuhakamaa: noitten näkyvien lisäksi, sahoja, hiontavälineitä, öljyjä, fiksatiiviä, värejä, paperia, pahvia ja tietty minä itse.
Laita suojaessu karvojen peitoksi, yllytti äiskä, kun huomasi minut kolossani.
Rikon kameras, mourusin takaisin.
Kuvaaminen ärsyttää kaikkia muita paitsi äiskää.
Niin nyt.
On ollut toisinkin
Tänään äiskä kävi bussilla Kampissa. Kävi, koska lippu oli vielä voimassa ja Lazit loppumassa.
Illemmalla kaksioon käänneltiin uusi lookki. Mä luulin et loppu tulee, mut ryminä loppui yhtä pikaisesti kuin alkoikin. Taas pitää totutella uuteen. Ei vanha kissa meinaa kestää tätä.
Äiskän mielestä nyt on parempi, kun näkee tekstit televisiosta ja pikkusohvassa on niin ihanan lämmintä.
Kestää aikansa ennenkuin tottuu kaksion viileyteen. +19 kuulemma, kyllä se mulle riittää.
Muuten kaikki ok. Entä teillä kamut? Siis Väinöä ja Saulia mietin!

Takaisin valtaus

iki- iki- ikioma blogini
yöllä kylvin hiessä
näin unta kymmenkynsieni kiihkeästä tanssista koneen näppäimillä.
sivuja kertyi kymmeniä
teksti lumoaisi kamuni
uneksin, uneksin lisää ja lisää
kultainen kruunu
piste
enter
delete
herätys valuvan valtauksen,

Miauuu...

Blogini on vallattu

äiskä päättää kaikesta. Vie mua ku märkää rättiä: en nyt keksi parempaa ilmaisua tuntemuksilleni.
Ei ole vaikea nähdä kuka päsmäröi: äiskä, äiskä, äiskä.
Kuka puolustaisi kissaa.
Viiviä.
Minua.

No toisaalta, mitä napsuttelisin.
Ei ole mitään napsuteltavaa.
 Taas uuvahdin.
 Heippa kamut!

Kato mua

Nanna maalaa

Vielä ei lämpö läiky pattereissa

mutta sekin päivä koittaa, koska yöpakkasia lupailivat ensi viikolle.
Mä niin ootan! Helsingin Energia tuo tupaani kohiseva kaukolämpö.
Tuo
tuo jo tänään.
Äiskä sai eilen kaipaamansa kyltit pysäkeille. Nyt bussit 39 ja 51 pysähtyvät liki etuoveamme. Äiskä hykertelee helpottuneena. Ylämäen kiipeäminen nelipyöräisen kyydissä on kuin joululahja: kuulemma!
Aurinko paistaa. Tänään korkeintaan siivotaan, jos sitäkään. Huomenna saadaan pikkuihminen isineen kylään.

Sateet tulivat

eikä vain sateet. Heräsimme nimittäin ukkoseen siinä yhdentoista maissa.

Siitä viis, äiskä uhmasi sateita, kävi kaupassa ja toi mulle laatikollisen Lazia.

Ei, ei nurtsia en saanut, jouduin tyytymään nakeltuihin maissin jyviin. No, hyviä

nekin olivat.

Äiskän taannoin ostamat kävelysauvat nojaavat käyttämättöminä eteisen seinään.

Kelpaa niitä katsella uutuuttaan hohtavina!

Pinaattikeitto lämpeni. Nyt syömään!

Piian puistossa oli alkanut remontti

todennäköisesti ensi kesänä Nanna voi uida muodonmuutoksen läpikäyneessä altaassa. Paljon muutakin petrataan puistoissa mm. Malminkartanon huipulle pääsee kapuamaan uusia portaita, metsiä kunnostetaan ym..
Näin kertoi äiskä palattuaan Kampista puiston kautta kotiin. Uudet pysäkitkin ovat paikoillaan, mutta eivät vielä käytössä. Hankasuontietä juntataan yhä. Pikkumetsän polku valaistaan. Mä en oikein ymmärrä. Kaksioon kaipaisin edes yhtä korkeaa kiipeilypalmuu, mut sitä tuskin saan, kun on tuo pahuksen pölyinen kirjahylly riesana. Onneksi nykyään äänikirjat korvaavat pölypesät. Eilen laitteessa kerrottiin Kiinan kadotetuista tyttäristä. Äiskälle tarinat aiheuttivat väristyksiä ja melkein unettoman yön. Niin mullekin!
Huomenna kuuntelemme, niin mitä? Sen näkee sitten.
Kamut kaikkea hyvää kaikille. Viivi ja äiskä

Pekalle syntymäpäiväonnittelut

jo ennakkoon!
Onnea! Helena ja Viivi

Olin yksin kotona

löysin turvan
korin kodikseni

tuliaisiksi tukun nurtsii
haistoin
maistoin
annoin olla
pyysin Lazii
ja sain!

Olipa kerran iso postitalo

josta on tulossa mm. K- kauppa.

äiskä kävi tapaamassa kavereitaan kahvilassa.

Tassuni paranevat pikkuhiljaa

äiskän maha ei lainkaan!

Naapuritalon kukkasia

Eläinlääkärillekö pitää lähteä

äiskä on ihan kauhuissaan kutiavien kinttujeni karvattomuudesta. Noita ei kehtaa edes kuvata, toisteli äiskä ja yritti vangita mua rasvattavaksi. Minä taistelin leijonan lailla ja lannistin äiskän. Omat on puremat. Omat jalkani. Kutinakin omaa. Äiskä epäilee, että nahkani reagoi uusiin naksuihin ja päätti lahjoittaa ne Banzolle. Minä taas pääsin niin hyvään kaluamisvauhtiin, ettei lopettaminen noin vain onnistu. Ei kun ei! Ja vielä kerran ei!
Hydrocortison ja Bebanten pysykööt tuubeissaan!

Otos ja piirros

Nannan piirtämässä kuvassa pääsin vihdoinkin luontoon ja kuinka ollakaan hurlumhei heivasi minut taivaan tuuliin!

Viikonloppuna

pelasimme lautapelejä, piirtelimme, napsimme valokuvia. söimme kalakeittoa ja lettuja, Nannalla oli karkkipäivä, Jannella tupakoinninlopettamispäivä, äiskällä lepoa ja kirjojen kuuntelua, mulla oksentelua ja hulabaloota!
Kuvat ottivat: Nanna ja mummu=äiskä!